Lapaset, toinen pari.

Näiden lapasten valmistumiseen meni lähes kaksi viikkoa. Perhe-elämä ja työ vei liikaa aikaa käsitöiltä. Mutta lapaset valmistuivat kuitenkin. :)

Lapaset ovat samaa mallia kuin edelliset. Siis Ailin lapaset.
Lankana 7-veljestä. Ihan kivat. Lahjaksi menevät.

Lapsi on taas flunssassa. Yskii raukka kovin. Päiväunetkin keskeytyivät, kun yski niin kovasti. Hyvällä tuulella jaksaa olla. Juo paljon, ruokaa menee vähemmän kuin normaalisti. Kuumetta ei ole (vielä ainakaan) ja puuhastelee kuten aina ennenkin. :)

2-v. synttärit

Tänään vietettiin Lapsen 2-v. synttäreitä. Hillitysti tosin. Vain yksi tuttavapariskunta kävi kahvilla. Huomenna tulee vähän enemmän porukkaa, myös lapsia. Kakut onnistuivat yli odotusten. :) 
Aina vähän jännittää, että onnistuiko vai ei. Sen kun tietää vasta sitten kun ollaan kahvipöydässä.

Tässä se luvattu kuva. Otin vain Peten, Kisu ja Vilpas saivat jäädä. Kuvasta olisi tullut muuten liian iso (ja minulle liian vaikea tehdä).

Ja tässä kuva kakusta.


Kakun alaosaan tuli Puuha-Pete karkeista Lapsen nimi ja ikä. 
Kerma on pursotettu tyyliin: kunhan on kermaa päällä. :) 

Kakun sisällä on alhaalla suklaamoussea (pussista jauhe, lisäsin maidon ja vatkasin) ja ylempänä on kerma-rahka-persikkapala-sekoitus. 
On muuten tosi hyvää. :)

Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!

Voihan potta....ja harhailevat ajatukset.

Pitäähän se tännekin ikuistaa....Lapsi teki eilen tarpeensa pottaan! Eka kerta nimittäin. :) Hoitotäti oli ruuan jälkeen istuttanut Lapsen potalle (kotona ei pysy istumassa, vaan ponkaisee heti pois) ja siinä Lapsi oli kykkinyt jonkin aikaa. Oli kuulemma ollut ihmeissään tuotoksesta. :D
No, eipä siitä sen enempää.

Mies on ollut tämän viikon talvilomalla, mutta keskiviikkona alkoi tuntea flunssan oireita. Tämän takia Lapsi vietiin nyt loppuviikoksi hoitoon. Meillä on tapetinvaihto kesken olohuoneessa ja koska Mies oli eilen päivällä tuntenut olonsa hieman paremmaksi, niin oli saanut pakkeloitua hieman seinää. Toiveissa olisi, että pääsisimme tapetoimaan nyt viikonloppuna. Olen jo 5 vuotta mankunut uusia tapetteja olohuoneeseen ja nyt alkaa näyttää siltä, että saadaan tapetti seinään ennen Lapsen 2v-synttäreitä. Synttärit ovat siis ensi viikolla ja vieraita tulee seuraavana viikonloppuna...... No, jos ei tapetteja ole seinässä siihen mennessä, sille ei voi mitään. Eipä ne vieraat seiniä tule katselemaan. :) Kaikki ovat sen verran tuttuja, että juttua riittää muustakin kuin tapeteista.

Käsityörintamalla ei ole mitään uutta. Ei edes keskeneräistä. Toiset lapaset pitäisi tehdä ja yhdet villasukat, mutta kun ei ole inspistä. En jaksa ottaa stressiä asiasta (kovin paljon), Lapsen synttärikakkua stressaan enemmän. Olen päättänyt tehdä Puuha-Pete-kuvan kakun päälle. Aikaisempaa kokemusta kuvan tekemisestä ei ole. Toivon kovasti, että Lapsi nukkuu hyvät ja pitkät päiväunet viikonloppuna, niin ehdin harjoitella kuvan tekemistä. :)

Lapselle ei ole vielä merkitystä millainen kakku on ja mitä siinä on päällä, onneksi. Varasuunnitelmana nimittäin on (jos kuva epäonnistuu) tavallinen kerma ja strösselit. :)

Töissäkin on ollut hiljaista tämän viikon...työni liittyy laivoihin ja lastauksiin ja koska olemme Merenkurkusta pohjoiseen, laivat pääsevät tällä hetkellä satamaan vain jäänmurtajan saattamana. Eipä ole kovin montaa laivaa näkynyt.
Jäänmurtajilla on tänä talvena riittänyt töitä. Tälläkin viikolla oli kuulemma eräs alus ollut vaarassa upota. Jäät olivat jo nousseet kannelle ennenkuin jäänmurtaja oli ehtinyt apuun.

Tästä tekstistä tuli ehkä jotenkin päiväkirjamainen kirjoitus. Ajatukset harhailevat ja juttu vaihtuu aiheesta toiseen ihan miten sattuu. No, näin tällä kertaa.
Hyvää viikonloppua!

Lapaset

Tällä viikolla valmistuivat lapaset. Sairastuimme koko perhe vatsatautiin, joka veti olon aika nuutuneeksi. Tämän takia käsityöt jäivät näin vähäisiksi, vaikka neulomisintoa olisi ollut. Voimat eivät vain riittäneet. 

Mutta tässä ne ovat.

Lapaset ovat samankokoiset ja väriyhdistelmä on luonnossa paljon nätimpi....salamavalo vääristää värit. 
Malli on Ailin lapaset, löytyy esim. Ullasta.
Lanka on muistaakseni Novitan 7 veljestä, vyötteet ovat hävinneet jonnekin.

Nämä lapaset menevät lahjaksi. Toivottavasti ovat sopivat. :)

Valmis.

Villapusero

Ohje: muokattu Novita syksy 2006 (ohje 36)

Koko: 98 (aika pieneltä näyttää mun mielestä)

Lanka: Novita Isoveli vihreä ja (luonnon?)valkoinen
Puikot: nro 5 ja 6

No niin. Vihdoinkin se valmistui.

En oikein tiedä tykkäänkö tuosta vai en. Epäilen, että pusero on ensi syksynä liian pieni. Ainakin vartalo-osa jää lyhyeksi. Hihoissa pituus riittää. 
Jokin tuossa mättää. Olisi ehkä pitänyt neuloa isommilla puikoilla, nyt tuli ehkä liian jäykkää tuosta pinnasta. 

Kappaleiden yhdistäminen ei vielä onnistu juurikaan...saan toki kappaleet yhteen, mutta jälki on aika kamalaa. Tässäkin kuvassa huomaa miten pääntieltä poimitut silmukat vetävät ikävästi. Kädenteistä puhumattakaan...
Neuloin vartalo-osan ja hihat pyörönä. Muuten taistelisin vielä muutaman kuukauden kappaleiden yhdistämisen kanssa.

Siinä on joka tapauksessa ensimmäinen tekemäni villapusero. Suurin työ minkä olen saanut valmiiksi asti. Vaikka onkin "vain" kokoa 98cm. :) 


Pelkäsin tuossa aikaisemmin viikolla, etten saa puseroa valmiiksi tällä viikolla. Olin alkuviikosta muutaman pidemmän päivän töissä ja loppuviikosta en jaksanut tehdä puserolle mitään. Eilen otin itseäni niskasta ja sain yhdisteltyä kappaleet. Päättelyt jätin suosiolla tälle päivälle, kun pääsin nukkumaan vasta puolenyön tietämillä. 




Mitä sitä sitten tekisi?....luulenpa, että puikoille pääsevät joko myssy tai sukat. Jotain pienempää kuitenkin. :)

Villapaidalla jatketaan vielä.

Tässä tulee taas päivitystä villapaidan valmistumisesta. Harmi, kun voin neuloa vain kun Lapsi on nukkumassa, eli viikolla vain iltaisin. Viikonloppuna voisin neuloa myös Lapsen päiväunien aikaan, mutta eilen oli pakko mennä itsekin peiton alle. Lapsi oli jo perjantaina hieman nuhainen ja yski. Nyt viikonloppuna tauti on iskenyt kunnolla päälle, onneksi taitaa olla vain tavallinen flunssa. Mies on myös sairaana, kovasti odottelen millaiseksi oma olo tästä vielä muuttuu. Toivottavasti en sairastu kovin pahasti, en haluaisi olla poissa töistä näin heti alkuun.

Mutta siis...villapaitaan...

Tuossa on siis hihat ja vartalo-osa valmiina. Kaulus puuttuu, langat ovat päättelemättä ja osat pitäisi yhdistää. Epäilen vain, että paita on nyt jo liian pieni (lyhyt). Pitää tehdä ihan ohjeen mukaan ja pingottaa ja kastella neule hyvin. Ehkä se siitä venyy hieman. Hihoista tein pidemmät kuin mitä ohjeessa luki. 

Blogi on tällä hetkellä aika neulepainotteinen, mutta muusta en vielä "uskalla" kirjoittaa. En ole päättänyt kuinka paljon haluan kertoa itsestäni ja perheestäni. Katsotaan nyt. Kun saan tuon villapaidan valmiiksi ja elämä asettuu uomiinsa, ehkä sitten tulee kirjoiteltua vähän henkilökohtaisempiakin asioita.


Nyt kuulostaa siltä, että Lapsen on aika mennä nukkumaan. Iltavilli on menossa. Miehen hyvällä avustuksella. :)
Seuraavaan kertaan.

Neule...ja elämää.

Joo...tuollainen tuli aloitettua. Siitä pitäisi tulla villapaita 2-3 vuotiaalle. Aloitin ajoissa, eli ehkä se valmistuu ensi talveksi. Ikävä kyllä heti tuli takapakkia, kun ei löydy sopivan kokoisia pyöröpuikkoja. Aloitin nro5:n puikoilla ja seuraavaksi pitäisi ottaa käyttöön nro6:n puikot, mutta sellaisia ei mun varastosta löydy. Kävin tänään kaupassakin kattelemassa, mutta marketista ei löydy noin isoja pyöröpuikkoja. 

Täytynee käydä huomenna ihan käsityöliikkeessä ostoksilla. Jos vaan Lapsi jaksaa hoitopäivän jälkeen lähteä äidin kanssa kauppaan.

Tahtoo olla Lapsella tunteet pinnassa, kun pääsee pitkän päivän päätteeksi äidin seuraan. Ei vielä ole uskaltanut näyttää kaikkia tunteitaan hoidossa, joten kotona tulee kaikki negatiiviset tunteet esiin. No, onhan se aikamoinen muutos tuo hoidon aloittaminen. 

Vielä kolmisen viikkoa sitten olin Lapsen kanssa kotona päivät. Käytiin päivisin tuossa tuvalla, jossa tavattiin muita äitejä ja lapsia. Mutta sielläkin oltiin vain 3-4 tuntia päivässä. Ja olin Lapsen kanssa. Nyt on ilman vanhempia vieraan hoidossa. Onneksi sentään pääsi perhepäivähoitoon. Ties mitä olisi tullut, jos olisi joutunut päiväkotiin. 

Enkä tarkoita tuolla kommentilla, että päiväkodit olisivat yhtään sen huonompia hoitopaikkoja. Tarkoitan vain, että meidän Lapsi olisi saattanut reagoida vahvemmin/negatiivisemmin, jos olisi joutunut kodin rauhasta suoraan suuren lapsiryhmän keskelle.

Töissä alkaa sujua paremmin, kun pääsee kunnolla tekemään hommia. Ongelmakohtana on vielä käytössä oleva tietokoneohjelma, mutta saan jossain vaiheessa koulutusta siihen, eli eiköhän sekin aukea. ...toivottavasti...

Hyvää alkavaa viikkoa! :)